Uusi vuosi, uudet kujeet

Vaikka tuntuukin vähän hassulta sanoa uusi vuosi, uudet kujeet näin huhtikuussa, en olisi voinut keksiä sopivampaa otsikkoa tälle postaukselle. Minulle tämä vuosi alkoi oikeastaan vasta helmikuussa - ja se alkoikin ryminällä. Kaveripiiristäni lähti useampi ihminen takaisin kotimaahansa ja työnkuvani muuttui aika isosti. Suomessakin on tullut vietettyä aika paljon aikaa (ja siellä ollaan tälläkin hetkellä, terveisiä Mikkeli-Helsinki väliltä!) Vaikka muutos onkin positiivinen asia, se aiheutti aikamoisen hullunmyllyn jo muutenkin kaoottiseen arkeeni. 

Takapiha

Stressitasojen kohotessa alkoi kuitenkin tapahtua pelkästään positiivisiakin asioita. Helmikuussa asunnonhakua aloittaessani tuli puheeksi, että yksi parhaista ystävistäni muuttaisi tänne ja universumi taisi olla meidän puolellamme, sillä löysimme melkein heti upean (lattiallisen) kaksion Haagin keskustasta.

Muuttokuormaa vanhasta kämpästä

Muutto sujui suhteellisen kivuttomasti kuubalaisten muuttomiesten avittamana ja huonekalutkin löytyivät helposti Facebook kirpputoreilta ja tottakai IKEAsta. Asunto ei tietenkään ole vielä läheskään valmis, mutta päätimme kämppikseni kanssa, että asunto saa muotoutua kodiksi ajan kanssa, sillä kaikki tarpeellinen löytyy jo kaapeista ja huonekalut ovat suurimmaksi osaksi paikoillaan.

Tyhjä olohuone

Jouduin ensimmäistä kertaa koskaan tekemään sähkö-, vesi-, ja kaasusopimukset. Nettisopimus löytyi onneksi valmiina, vaikka salasanaa saikin odotella aika pitkään. Vaikka lähes kaikki teksti sopimuksiin liittyen onkin hollanniksi, työkaverini avustuksella sain tämänkin asian hoidettua. Huh.

Scheveningen ♥

 Jossun muutettua tänne Hollantiin sain itsekin hyvän syyn lähteä katsomaan Haagia uudelleen. Vaikka olenkin asunut Haagissa kohta vuoden, aika paljon ns. turistijuttuja on vielä tekemättä. En ole koskaan käynyt esimerkiksi Mauritshuisissa tai Madurodamissa. Niin elämä vaan muuttuu arjeksi..

Nam, huom. suomalainen design!

Nyt kun suurin muuttostressi on takanapäin olen oikeastaan aika helpottunut. Ihanaa kun voi katsoa televisiota omalla sohvalla ja makuuhuone on vain nukkumista varten. Tuparitkin ovat jo suunnitteilla:)

Kuten jo aikaisemmin mainitsin, olen viettänyt viimeaikoina aika paljon aikaa Suomessa, lähinnä työn puolesta. Tälläkin hetkellä kirjoittelen junassa kohti Helsinkiä, josta lennän vihdoin kotiin huomenna aamulla. Takana onkin aikamoinen reissu, yli 20 tuntia junassa ja melkein 2000 kilometriä autolla. Olenkin sahannut Suomea aikalailla laidasta laitaan ja vaikka reissu onkin ollut mielenkiintoinen ja työn kannalta tärkeä, olen enemmän kuin valmis menemään kotiin ♥

Täytyy kyllä sanoa, että on täällä Suomessa aika nättiä Hollannin luontoon (tai sen puutteeseen) verrattuna. Oli pakko pysäyttää auto pariin otteeseen kun oli niin nättiä. Ehdin myös mökille viikonloppuna. Ihanaa! Annetaan kuvien kertoa loput.

Pekka ♥

Terveisin Suomesta,

Aamuruuhkassa polkupyörien keskellä

Punaisen myrskyvaroituksen estäessä kaikki suunnitelmat ulos lähtemisestä, päätin vihdoin ottaa itseäni niskasta kiinni ja palata bloggaamisen pariin. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, tänne muutosta on jo melkein kuukausi. Kuukauteen on mahtunut todella paljon käytännön asioiden hoitoa ja Haagiin kotiutumista, sekä tietenkin viikko perheeni ja parhaan ystäväni kanssa.

Haag yläilmoista

Perheeni mukana saapui myös polkupyöräni. On aika hauska huomata, että se kapistus joka Suomessa pölyyntyi suurimman osan ajasta varastossa onkin yhtäkkiä maailman kätevin kulkupeli. Pyörätiet Hollannissa ovat luonnollisesti huippuluokkaa. Pyörille on omat liikennevalot, kaistat, ja olen ainakin kerran törmännyt myös pyörien liikenneympyrään. Vaikka julkinen liikenne täällä Haagissa on sekin aivan loistava, täytyy kyllä sanoa että ilman pyörää täällä eläminen olisi aika paljon haastavampaa. En kyllä koskaan ajatellut joutuvani vielä joku päivä jonottamaan aamuruuhkassa pyörätiellä, mutta ilmeisesti sekin on ihan normaalia täällä:)

Kijkduinissa koiran kanssa

Vaikka tiedän kokemuksesta, että ulkomaille muuttaminen on aina tavallaan aika raskas projekti, tänne Hollantiin muuttaminen on ollut jotenkin ihmeellisen helppoa. Esimerkiksi se, että sain tänne autollisen muuttolaatikoita, helpotti pakkaamista todella paljon ja EU:n sisällä kaikki toimi muutenkin jotenkin saumattomasti. Toki vielä ei kannata huokaista helpotuksesta, sillä kuukaudenkin jälkeen joku voi yllättää…

Kotiutumista on ehkä helpottanut myös se, että Haag on kaupunkina erittäin miellyttävä ja kaikkialla puhutaan englantia. Täältä löytyy vilkkaan keskustan lisäksi myös todella upea ranta-alue Scheveningen sekä vähän kauempana sijaitseva Kijkduin (ja varmaan sata muuta paikkaa, joissa en ole vielä käynyt..), mikäli Scheveningenin Espanjan aurinkorantoja muistuttava vilinä alkaa kyllästyttää. Lempipaikakseni on kyllä ehdottomasti muodostunut aivan keskustan ytimessä sijaitseva Grote Markt, jossa on todella mukava istua iltaa kylmän juotavan kanssa ilta-auringossa.

Scheveningenissä

Kävin viime viikonloppuna myös Amsterdamissa - Hollannin suurimmassa turistirysässä. Aurinkoinen lauantai oli houkutellut varmaan jokaisen turistin ulos, joten päällimmäiseksi ajatukseksi jäi lähinnä se ihmispaljous, joka oli verrattavissa Pekingin metroon. Taidan silti käydä siellä uudemman kerran, sillä junalla pääsee Amsterdamiin noin 40 minuutissa Centralin asemalta, joka on kotini vieressä.

Vaikka arki alkaakin jo muodostua rutiiniksi täällä Hollannissa - pyöräteiden aamuruuhkia myöten, on täällä silti vielä vaikka mitä nähtävää ja melkein joka päivä huomaa jotain uutta (tai oppii ainakin uuden sanan hollantia). Tämä päivä taitaa kyllä mennä Netflixissä kahvia juoden..

Päivän tunnelmat

Tot ziens!

Thunder Bay takana päin

Tällä hetkellä kirjoitan blogiani Wawassa, joka on noin 3,500 asukkaan pikkukylä jossain Thunder Bayn ja Saul Ste. Marien välillä. Takana on melkein 600 kilometriä autossa istumista ja aika monta vielä Wawaakin pienempää paikkakuntaa, sekä tietenkin lukemattomat määrät upeita järvi- ja vuorimaisemia Trans Canadan varrelta. Thunder Bay on nyt virallisesti takana päin!

Siinä se Thunder Bay nyt on

Seuraava pari viikkoa menee tämän kyydissä

Vanhempani saapuivat tänne viime lauantaina ja seuraava viikko tuleekin kulumaan tien päällä, ajomatkalla kohti Torontoa. Pääsin myös vihdoin muuttamaan opiskelija-asuntolasta Days Inn - hotelliin, joka tuntui kyllä aikamoiselta luksukselta Suomen vankilaankin vertaamani asuntolan jälkeen. Tämän hetkinen pikkumökki täällä Wawassakin on suhteellisen kodikas ja ainakin täällä on keittiö, joten pääsin vihdoin laittamaan kunnolla ruokaa.

Äiti♥

Kohti Torontoa!

Ennen Trans Canada Highwaylle suuntaamista vietimme kuitenkin pari päivää Thunder Bayhin tutustuen. Esittelin vanhemmilleni muunmuassa Confederation Collegen, asuntolan, Thunder Bayn keskustan ja muut itselleni näiden kuukausien aikana tutuksi tulleet alueet. Kävimme myös Sleeping Giantin luonnonpuistossa, joka sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Thunder Baysta.

Iskä♥ (ja sleeping giant)

Sleeping Giantin kärjessä

Kävimme tietysti myös suomalaisravintola Hoidossa, jossa tällä kertaa oli kaksikin suomea puhuvaa työntekijää. (Suomalaiset lätyt eli Finn pancakes pekonilla maistuivat kyllä hyvältä, mutta iskän lätyt on ehkä silti parempia..) Pääsimme myös katsomaan Finlandia-talon yläkerrassa sijaitsevaa näyttelyä, joka avattiin varta vasten meitä varten.

Hoidon lätyt

Ei karhuja mutta kilpikonnia. Siis luonnossa??

Huomenna matka jatkuu siis kohti Saul Ste. Marieta, jossa yövymme roadtrip tyylille uskollisesti motellissa. Tällä kertaa ajomatka on onneksi vain puolet tästä päivästä, joten suunnitelmissa onkin pysähtyä matkan varrella katsomaan erilaisia nähtävyyksiä. Karhuja ei ainakaan vielä ole näkynyt, mutta eiköhän me vielä sellaiseen törmätä. Toivottavasti kuitenkin vain auton ikkunasta.

Kuulumisia

Ihan alkuun haluan pahoitella blogin hiljaisuutta, sillä viimeiset pari viikkoa on mennyt lähinnä kokeisiin lukien ja lopputyötä kirjoittaen. Kaksi ja puoli kuukautta kanadassa alkaa olla takanapäin ja täytyy kyllä myöntää että aika on kulunut kuin siivillä!

10 kiloa kevyempi minä. Jee!

Vaikka olenkin viettänyt tunteja lopputyön ja kouluprojektien sekä tutoroinnin kimpussa ja melkein kaiken niistä jäävän vapaa-ajan kuntosalilla tai kaverien kanssa elokuvia katsellen, olen kuitenkin ehtinyt myös tutustua tähän pikkukaupunkiin vähän paremmin. Tänä aamuna kävin opiskelukaverini kanssa Farmer’s Marketissa ja Mt. McKaylla (jonka huippu oli tosin suljettu joten kuvia ei tällä kertaa ole)  March Breakin alun kunniaksi ja vähän päälle viikko sitten koulu vei meidät laskettelemaan.

Edellisestä laskettelukerrastani taisi olla lähemmäs seitsemän vuotta, joten en ihan heti suunnannut siihen mustaan rinteeseen vaan pysyin kiltisti vihreässä rinteessä ja pidin vauhdin pienenä. En edes kaatunut kertaakaan! Sää olisi kyllä voinut olla parempikin, sillä laskettelu -25 asteessa ei ollut kovin mukavaa. Päädyimme siis viettämään aika ison osan ajasta laskettelupaikan kahvilassa kaakaota juoden:)

Maaliskuun alettua myös sää on alkanut pikkuhiljaa lämmetä täälläkin päin. Viimeisen viikon ajan mittari on pysynyt koko ajan plussan puolella ja aurinkokin näyttäytyy päivittäin. Tosin eilen kuntosalilta palatessani talvi oli mysteerisesti palannut kahdessa tunnissa. Jos jotain asiaa oppii inhoamaan Thunder Bayssa niin se on kyllä ehdottomasti lumimyrskyt. Kolmekymmentä senttiä lunta kahdessa tunnissa? Ei kiitos.

Taas yksi lumimyrsky alkamassa

Sain muuten myös paketin Suomesta, josta löytyi ainakin purkkaa ja jo Kiinassa kaipaamiani Missä X:iä sekä Fazerin sinistä. Kiitos äiti, pääsiäistiput asustelevat nyt ikkunalaudallani:)

Punaisten palatsien yliannostus

Joulukoristeiden vallatessa kiinalaiset ostoskeskukset on hyvä aika huomata, että kotiinpaluu ei olekaan enää niin pitkän ajan päässä. Jouluun on nyt noin kuukausi aikaa ja palaan Pekingistä Suomeen jo hyvissä ajoin ennen Joulua. Toki tiesin, että kolme kuukautta kuluisi kuin siivillä, mutta silti viikkojen yhä vähetessä olen aivan yhtä yllättynyt kuin Hongkongista lähtiessäni.

Vaikka kiinalaiset eivät oikeastaan vietä Joulua, koko Kiina tuntuu silti valmistautuvan siihen jo viikkoja etukäteen. Kaikkialla aina Starbucksista koulun ruokalaan soitetaan joululauluja ja marketit ovat täynnä mitä kirjavimpia joulukoristeita. Valikoimista löytyy niin perinteisiä joulupalloja kuin noin kaksi metriä korkeita väriä vaihtavia led-poroja, mutta ehdoton suosikkini tähän mennessä on ollut suomenkielinen, porokuvioitu seinävaate, jossa toivotettiin melko sujuvasti; ”Iloinen lomia”. Valitettavasti hinta oli aika korkea, joten taidan jättää sen ostamisen toiseen kertaan.

Ajan loppuessa olemme kaverieni kanssa koittaneet käydä mahdollisimman monessa vielä näkemättä olevassa Pekingin nähtävyydessä koulun loppumisesta johtuvista kiireistä huolimatta. Jostain syystä meillä oli vieläkin näkemättä Pekingin päänähtävyys eli Kielletty kaupunki, joten eräänä jäätävän kylmänä keskiviikkoaamuna suuntasimme kohti Tiananmen Squarea ja keisarien palatseja.

Olen käynyt kielletyssä kaupungissa kerran aikaisemmin, vuonna 1999, joten oli sanomattakin selvää että oli aika vierailla siellä uudemman kerran. Sisään astuttuani odotti kuitenkin aika suhteellisen tuttu näky. Punaisia palatseja toisen perään, jotka eivät suuremmin eronneet esimerkiksi Summer Palacesta. Toki on hienoa nähdä Kiinan kulttuuriperintöä monesta eri näkökulmasta, mutta kaikkeen kyllästyy. Eihän me Suomessakaan käydä katsomassa jokaista tunturia? Kielletty kaupunki saa siis luvan jäädä viimeiseksi palatsiksi jossa tulen Kiinan vierailuni aikana käymään.

Mikäli suunnittelet vierailua kiellettyyn kaupunkiin, suosittelen ottamaan huomioon seuraavat 3 vinkkiä.

1. Mene paikalle mahdollisimman aikaisin, mieluiten heti paikan aukeamisen jälkeen. Muuten saat varautua viettämään tunteja kiinalaisten turistien keskellä. Kyseessä on virallisesti jono, mutta mielestäni se oli lähempänä kilparyntäystä, jossa kyynärpäät tulevat ihan oikeasti tarpeeseen.
2. Mikäli olet Pekingissä yhtään lokakuun jälkeen, varaudu lämpimin vaattein. Kielletty kaupunki on tosi avara alue, joten tuuli on todella voimakas. Ylihinnoitellut lahjatavaraliikkeet tulivat enemmän kuin tarpeeseen.
3. Kielletyn kaupungin vieressä on tosi iso puisto, jossa on ihan samanlaisia palatseja ja sisäänpääsy maksaa 1 yuanin. Jos haluat hienoja turistikuvia niin kannattaa mennä sinne räpsimään, sillä kyseinen alue oli aivan tyhjillään.

Suurin osa Pekingin nähtävyyksistä on juuri niitä punaisia palatseja, enkä ole pelkästään negatiivinen sanoessani, että niihin kyllästyy. Niihin ihan oikeasti kyllästyy. Palatseihin kyllästyneelle suosittelisinkin Art District 798 – taidelähiötä. 

Pelottava mummopatsas

Vanhalle tehdasalueelle on rakennettu useita mielenkiintoisia näyttelyitä, joista suurin osa on vieläpä ilmaisia. Näyttelyiden lomaan on siroteltu toinen toistaan ihanampia kahviloita, joissa oli ehkäpä parasta kahvia mitä olen Pekingissä juonut. Ainoa huono puoli on se, että alueelle on melkein pakko mennä taksilla, sillä julkisella liikenteellä sinne meno on vähintäänkin hankalaa.

Hongkongistakin tutut kumiankat:)

Viimepäivät ovatkin kuluneet lähinnä joululahjoja ostellessa ja kouluhommissa, sillä koulu loppuu meiltä jo ensi viikolla. Viimeinen viikko on varattu raporttien kirjoittamiseen ja kokeisiin, joita meillä ei oikeastaan ole, joten minulle viimeinen viikko on lomaviikko. Lomaa todella tarvitaan, sillä Joulun jälkeen jätän jälleen Suomen taakseni ja suuntaan kohti Kanadan Thunder Bayta ainakin huhtikuun loppuun asti. Sen jälkeen tarkoituksena olisi pysyä Suomessa. Ainakin pari viikkoa..