Tyhmiä kysymyksiä

Miksi et asu Suomessa? Eikö olisi jo aika palata kotiin? Eikö ole ikävä Suomea? Koska muutat takaisin Suomeen?

Jos saisin euron aina näitä kysymyksiä kuullessani, voisin lopettaa työnteon ja muuttaa Balille siemailemaan Pina coladaa ananaksen kuoresta. En tiedä miksi valintani muuttaa ulkomaille pysyvästi tuntuu olevan niin monelle (lähes tuntemattomalle) ihmiselle ongelma. Eihän se heidän elämäänsä vaikuta, vai vaikuttaako?

Lainakissamme

No, onko minulla sitten ikävä Suomea? Tietenkin ikävöin perhettäni ja Simolaa, perheemme mökkiä. Ikävöin satunnaisesti myös Missä X karkkeja ja Arlan raejuustoa, enkä tiedä miten aamuni sujuvat kun Suomesta tuotu Juhlamokka loppuu, mutta lentokoneet kulkevat ja Missä X.ää sai ainakin Amsterdamin Suomi-kauppa A Piece of Finlandista. Täytyy kyllä myöntää, että Hollantiin muutto lievitti Suomi-ikävän melkein nollaan. Kiinasta kun oli hieman pidempi matka Suomeen:)

Eikö olisi aika palata kotiin? Kotiin? Missä on koti? Minun kotini on täällä Haagissa. Eikö koti ole se paikka, jossa tunnet olosi mukavaksi ja johon postisi toimitetaan? Olen siis nytkin kotona, omalla kotisohvallani. Olen tietoisesti tehnyt tästä asunnosta kodin, paikan jossa on mukava olla. 

Tänne kohta♥

Mitä jos muuttaisinkin takaisin Suomeen? Miten se oikeastaan eroaisi esimerkiksi Portugaliin muutosta? Joutuisin yhtälailla aloittamaan alusta. Asunto, työpaikka, kaveripiirit, arkeen tottuminen. Ainoa ero olisi, että voisin alkuun asua perheeni luona ja muuttaminen olisi ehkä hieman helpompaa isin peräkärryn kanssa. Miksi siis lähtisin Hollannista, jossa minulla on hyvä työpaikka, paljon ystäviä ja no, koti.

En oikeastaan ymmärrä miksi minun edes pitäisi selittää tätä joillekin. Jos haluaisin asua Suomessa, olisin palannut sinne Kanadan jälkeen. Tai ehkä en olisi edes lähtenyt Kanadaan? Olen kuitenkin ihan itse halunnut muuttaa pois Suomesta, eikä minua ole siihen kukaan pakottanut. Ulkomaille muutto on rehellisesti sanottuna paras päätös jonka olen elämässäni tehnyt, enkä ole katunut sitä päivääkään. 

No, kuka tietää, ehkä minäkin palaan vielä joku päivä Suomeen häntä koipien välissä, mutta en ainakaan ihan vielä:) 

Elämä täällä Haagissa siis hymyilee. Siskoni muuttaa ensi viikolla Amsterdamiin, joten taitaa olla aika kiireiset viikot edessä. Itse tosin lennän päivä siskoni saapumisen jälkeen Suomeen töiden puolesta, mutta onneksi kämppikseni on täällä opastamassa. Tervetuloa Heta!

Nyt on kuitenkin aika nousta kotisohvalta ja suunnata kohti rantaa, sillä Haagiin on tullut KESÄ. Mittari näyttää +26 ja taivaalla ei näy pilven pilveä. Ihanaa ♥

Uusi vuosi, uudet kujeet

Vaikka tuntuukin vähän hassulta sanoa uusi vuosi, uudet kujeet näin huhtikuussa, en olisi voinut keksiä sopivampaa otsikkoa tälle postaukselle. Minulle tämä vuosi alkoi oikeastaan vasta helmikuussa - ja se alkoikin ryminällä. Kaveripiiristäni lähti useampi ihminen takaisin kotimaahansa ja työnkuvani muuttui aika isosti. Suomessakin on tullut vietettyä aika paljon aikaa (ja siellä ollaan tälläkin hetkellä, terveisiä Mikkeli-Helsinki väliltä!) Vaikka muutos onkin positiivinen asia, se aiheutti aikamoisen hullunmyllyn jo muutenkin kaoottiseen arkeeni. 

Takapiha

Stressitasojen kohotessa alkoi kuitenkin tapahtua pelkästään positiivisiakin asioita. Helmikuussa asunnonhakua aloittaessani tuli puheeksi, että yksi parhaista ystävistäni muuttaisi tänne ja universumi taisi olla meidän puolellamme, sillä löysimme melkein heti upean (lattiallisen) kaksion Haagin keskustasta.

Muuttokuormaa vanhasta kämpästä

Muutto sujui suhteellisen kivuttomasti kuubalaisten muuttomiesten avittamana ja huonekalutkin löytyivät helposti Facebook kirpputoreilta ja tottakai IKEAsta. Asunto ei tietenkään ole vielä läheskään valmis, mutta päätimme kämppikseni kanssa, että asunto saa muotoutua kodiksi ajan kanssa, sillä kaikki tarpeellinen löytyy jo kaapeista ja huonekalut ovat suurimmaksi osaksi paikoillaan.

Tyhjä olohuone

Jouduin ensimmäistä kertaa koskaan tekemään sähkö-, vesi-, ja kaasusopimukset. Nettisopimus löytyi onneksi valmiina, vaikka salasanaa saikin odotella aika pitkään. Vaikka lähes kaikki teksti sopimuksiin liittyen onkin hollanniksi, työkaverini avustuksella sain tämänkin asian hoidettua. Huh.

Scheveningen ♥

 Jossun muutettua tänne Hollantiin sain itsekin hyvän syyn lähteä katsomaan Haagia uudelleen. Vaikka olenkin asunut Haagissa kohta vuoden, aika paljon ns. turistijuttuja on vielä tekemättä. En ole koskaan käynyt esimerkiksi Mauritshuisissa tai Madurodamissa. Niin elämä vaan muuttuu arjeksi..

Nam, huom. suomalainen design!

Nyt kun suurin muuttostressi on takanapäin olen oikeastaan aika helpottunut. Ihanaa kun voi katsoa televisiota omalla sohvalla ja makuuhuone on vain nukkumista varten. Tuparitkin ovat jo suunnitteilla:)

Kuten jo aikaisemmin mainitsin, olen viettänyt viimeaikoina aika paljon aikaa Suomessa, lähinnä työn puolesta. Tälläkin hetkellä kirjoittelen junassa kohti Helsinkiä, josta lennän vihdoin kotiin huomenna aamulla. Takana onkin aikamoinen reissu, yli 20 tuntia junassa ja melkein 2000 kilometriä autolla. Olenkin sahannut Suomea aikalailla laidasta laitaan ja vaikka reissu onkin ollut mielenkiintoinen ja työn kannalta tärkeä, olen enemmän kuin valmis menemään kotiin ♥

Täytyy kyllä sanoa, että on täällä Suomessa aika nättiä Hollannin luontoon (tai sen puutteeseen) verrattuna. Oli pakko pysäyttää auto pariin otteeseen kun oli niin nättiä. Ehdin myös mökille viikonloppuna. Ihanaa! Annetaan kuvien kertoa loput.

Pekka ♥

Terveisin Suomesta,

Asuntometsällä

Lähdin Suomesta melkein kaksi vuotta sitten ja lähdettyäni olen asunut lähes poikkeuksetta jonkinlaisessa huoneessa. Asiat täällä Hollannissa ovat kuitenkin järjestyneet niin, että Hennan on aika palata asumaan ihan oikeaan asuntoon. En koskaan kuvitellut pitäväni esimerkiksi omaa keittiötä tai olohuonetta luksuksena, mutta asuttuani kaksi vuotta ilman omaa keittiötä,30 neliön yksiöni Valkeakoskella alkaa näyttää lukaalilta.

Unelmointia...

Asunnonhaku Hollannissa on tehty suhteellisen helpoksi netin välityksellä. Oma suosikkini on Nestpick, josta asunnon tai huoneen pystyy vuokraamaan vähän niinkuin Airbnb:stä. Myös Parariuksesta löytyy aika paljon hyviä asuntoja. Suosittelisin katsomaan myös Duinzigin ja Woonzekerin sivustot, mikäli etsit asuntoa Hollannista. Sieltä löysin myös tämänhetkisen luukkuni, joka on sinänsä ihan mukava, mutta opiskelijaelämän jäätyä taakse tunnen itseni hieman väsyneeksi tähän huonerumbaan.

Haen kalustettua asuntoa, lähinnä sen helppouden vuoksi, mutta Hollannissa näköjään lattiakaan ei ole itsestäänselvyys.  Asuntoja listataan enimmäkseen kolmella eri tyypillä: Gemeubileerd, eli kalustettu, Gestoffeerd, joka tarkoittaa käytännössä samaa, kuin Suomessa mikä tahansa vuokrakämppä, eli asunnossa on lattiat ja keittiö, sekä Kaal - asunto ilman lattioita ja keittiötä.

Gestoffeerd, eli lattia löytyy

On välillä aika hupaisaa nähdä Facebookissa myynnissä lattia, sillä Suomessa lattiat ovat aika olennainen osa asuntoa. Olen kiinnittänyt huomiota myös tuplalasien ja keskuslämmityksen puutteeseen. Alkuun hain asuntoa, jossa ei olisi Hollantilaisia tikasportaita, mutta tämän suhteen luovutin jo alkumetreillä. Otetaan sitten portaat.

Ensi viikolla käyn sarjassaan toisessa asuntonäytössä. Edellinen asunto, jota kävin katsomassa oli loistavasta sijainnistaan huolimatta aivan järkyttävä. Homeinen suihku, rikkinäinen ikkuna ja “keittiö” joka koostui yhdestä keittolevystä ja hanasta. Asunto sijaitsi vintillä ja sinne kiivettiin tikapuita pitkin. Olisi ihan kiinnostava nähdä, kuinka muuttomiehet siirtäisivät parisängyn tikkaita pitkin, puhumattakaan pesukoneesta tai vaatekaapista. Tästä kalustamattomasta ihanuudesta sai muuten pulittaa 750€/kuukausi. Tällä kertaa sanoin rahannälkäiselle välittäjälle kohteliaan “ei”:n.

Parisänky näitä pitkin???

Asunnon metsästys siis jatkuu, mutta valoa näkyy jo tunnelin päässä:) Thumbs up!

Sataa sataa ropisee

Kuukausi on taas vierähtänyt ihan huomaamatta! Kahden kuukauden jälkeen on kuitenkin kiva huomata, että Hollanti alkaa vihdoin tuntua kodilta. Pari viikkoa sitten näin Kanadassa tapaamaani hollantilaista tyttöä, joka asuu parin tunnin ajomatkan päässä Haagista ja häntä lainatakseni  elämäni on kyllä ollut aikamoista vuoristorataa siitä asti, kun päätin lähteä Hongkongiin työharjoitteluun. Siksi onkin kiva huomata, että elämä alkaa pikkuhiljaa tasoittua jatkuvan muuttamisen sijaan.

ilotulituksen mm-kisat

Elokuuhun on mahtunut kaikenlaista aktiviteettiä IKEA-reissusta Jazz- ja ruokafestivaaleihin, brasilialaiseen liharavintolaan ja ilotulituksen maailmanmestaruuskisoihin, eli olen ainakin pysynyt kiireisenä. Vaikka viimeiset viikot ovatkin olleet lähinnä sateisia ja ukkosmyrskyjen valaisemia, viikonloput ovat kuitenkin tätä viikonloppua lukuunottamatta pysyneet aurinkoisena. 

Ai konsertissa sataa? Varjot esiin! 

Yksi parhaista puolista Haagissa on ehdottomasti se, että täällä tapahtuu lähes aina jotain. Pari viikkoa sitten Jazz in de Gracht-tapahtumassa, jossa jazz-bändit soittivat kanaalin varrella livemusiikkia ja katujen varret olivat täynnä ruokakärryjä ja viime viikonloppuna päädyin ihan sattumalta Country/BBQ-festivaaliin. Vaikka countrymusiikki onkin Kanadan jälkeen “Hennan suurinhokit Top-10“ –listan kärkipäässä, oli festivaaleilla kuitenkin tosi kiva tunnelma!

Eilen olin koko päivän Embassy-festivaaleilla, joissa eri maiden suurlähetystöt esittelivät omaa kulttuuriaan ja myivät perinneruokiaan. Suomea ei valitettavasti kojujen joukosta löytynyt, mutta käväisin ainakin Kiinan ja Kanadan kojuissa muistelemassa vanhoja kotipaikkojani:)

Eksyin muutama viikko sitten myös erään Expat-ryhmän tapaamiseen, sillä Hongkongissa tapasin oikeastaan kaikki ystäväni sitä kautta. En siltikään mennyt tapaamiseen kovin korkein odotuksin, sillä Hollannissa vastaavat tapahtumat ovat usein enemmänkin verkostoitumiseen tarkoitettuja business-tapaamisia, mutta täytyy kyllä myöntää että kannatti todellakin mennä. Tapasin paljon uusia tuttavuuksia joiden kanssa olen oikeastaan viettänyt aikaa tapaamisen jälkeenkin. Pitää siis vaan uskaltaa.

Ei niin aurinkoinen Scheveningen..

On ollut myös hauska huomata kuinka helppoa hollannin kieli oikeastaan on. Ymmärrän lähes kaiken lukemani ja nykyään myös suurimman osan kuulemastani puheesta. Vaikeinta kielessä on kyllä lausumisen lisäksi kieliopista puuttuva logiikka. Hollantilais-kreikkalainen ystäväni koitti selittää minulle miten etuliitteet määräytyvät , mutta tulimme yhdessä siihen lopputulokseen, että ei siihen oikeastaan ole mitään sääntöä ja päätimme avata toisen viinipullon, sillä oikeastaan niillä etuliitteillä ei ole mitään väliä ainakaan ihan vielä.

Tot ziens!

Torontosta Tampereelle

Jotenkin vaikea uskoa että istun ihan oikeasti kotona kirjoittamassa tätä blogia. Kotona Suomessa, Tampereella. Ja tällä kertaa saan jopa viedä matkalaukun kellariin, sillä ainakin näillä näkymin pysyn Suomessa pidempään kuin kaksi viikkoa.

Toronto lentokoneen ikkunasta

Viimeiset päivät Kanadassa menivätkin sitten pikkukylien sijasta vähän erilaisissa maisemissa. Metsät vaihtuivat pilvenpiirtäjiin ja moottoritien kaistojen määrät ainakin nelinkertaistuivat Torontoa kohti ajaessa. Ensin pysähdyimme kuitenkin Niagaran putouksilla.

Pakollinen turistikuva

Hotellimme oli aivan Hevosenkenkä-putouksen edessä ja 19. kerroksessa sijaitsevasta huoneestamme avautui todella upea näköala putouksille. Kävin aamulla lenkillä kello 7.30 Niagaran luonnontieteellisessä puutarhassa, aivan putousten vieressä ja täytyy kyllä sanoa että ei sitä ihan joka päivä pääse lenkkeilemään lähes tyhjässä turistikohteessa.

Joku lätäkkö se siellä...

Paikkana Niagara Falls muistutti aika paljon Macauta tai vaikkapa Las Vegasia, sillä sinne on rakennettu paljon muun muassa kasinoita, ravintoloita ja toinen toistaan ihmeellisempiä turistien viihdyttämiseen tarkoitettuja pelihalleja ja yökerhoja.

St. Lawrence Market (kauppahalli)

St. Lawrence

Niagarasta matka jatkui kohti Torontoa, jossa olin jo viettänyt pari yötä Kanadaan saapuessani joten paikat olivatkin oikeastaan aika tuttuja. Kävimme muun muassa Chinatownissa, St. Lawrence Marketilla, Little Italyssa ja hipsterinaapurusto Kensington Marketilla. 

Katumuusikko Kensington Marketilla

CN tower

Chinatown, aika kotoisaa..

Lisäksi ajoimme vähän kauempana sijaitsevaan Toronton eläintarhaan katsomaan koko reissun ajan kaipailtuja karhuja. Ehkä ihan hyvä nähdä niitä vain lasin takaa. Toronton eläintarha on kyllä ehdottomasti näkemisen arvoinen. Eläimet ovat hyvinvoivia ja tarhasta löytyy mm. kirahveja, sarvikuonoja, pandoja ja jääkarhu sekä varmaan satoja eri pieneläimia. Kannattaa varautua kävelemään aika pitkiä matkoja, sillä eläintarha on oikeasti todella isokokoinen ja etäisyydet ovat pitkiä!

Panda!

Vihdoinkin karhuja..

Pidän Torontosta kaupunkina, sillä se on todellinen kulttuurien sulatusuuni - ja ehkä juuri sopivan kiinalainen omaan makuuni, sillä Toronton asukkaista melkein 12% on kiinalaista syntyperää. Prosenttiluku on aika suuri kun ottaa huomioon että sama prosentti kanadalaisille on 10%.

Seuraavat viikot taitavatkin mennä Suomeen totutellessa ja lopputyötä kirjoittaessa, mutta en lupaa vielä mitään täällä pysymisestä;)

Seuraavaa seikkailua suunnitellen,

Kevättä ilmassa

Talvi alkaa pikkuhiljaa vaihtua kevääksi myös täällä Thunder Bayssa, mikä tarkoittaa myös sitä että Suomeen paluu lähestyy päivä päivältä. Tänään taitaa olla itseasiassa tasan kuukausi lähtöön! Vaikka tänne saapuessani olin enemmän kuin valmis palaamaan Suomeen, elämä täällä Kanadassa on kuitenkin muuttunut niin mukavaksi että lähdöstä taitaa tulla vaikeampi kuin odotinkaan.

Koulu päättyy suurilta osin jo ensi viikolla, sillä se on virallinen koeviikko ja kaikki raportit pitää palauttaa ennen kokeisiin osallistumista, joten kouluhommia on tällä hetkellä enemmän kuin tarpeeksi. Koska olen kolmannen vuoden opiskelija ja collegessa opinnot ovat aika yksinkertaisia suomalaiseen (ja kiinalaiseen) yliopistoon verrattuna, olen päässyt myös tutoroimaan paikallisia opiskelijoita opettajan pyynnöstä. Kun tähän lisätään vielä Suomen päästä päälle puskeva lopputyö, vapaa-aikaa on jäänyt oikeastaan vähän liiankin vähän.

Vastapainona koululle olen viime viikot treenannut itsepuolustusta ja viettänyt enemmän kuin tarpeeksi aikaa salilla ja lenkkipolulla. Vaikka treenaaminen viekin suuren osan vapaa-ajastani täällä Thunder Bayssa, on kiva huomata että tuloksia alkaa näkyä. Pari viikkoa sitten pääsin kokeilemaan paikallisen armeijan kuntotestiä ja läpäisinkin sen ihan kunnioitettavilla lukemilla. Jes. Hyvä minä.

 ♥

Kevään saapuminen näkyy myös eläinten aktiivisuutena. Jo pari päivää olen katsellut ikkunani ulkopuolella asuvaa kettua ja auton ikkunasta näkee melkein joka päivä ainakin yhden peuran. Olen törmännyt myös ainakin pesukarhuun, minkkiin ja majavaan. Tutustumispäivänä meitä varoitettiin myös karhuista ja susista, mutta onneksi en ole ainakaan vielä törmännyt kumpaankaan niistä.

P.S Saattaa olla että blogin nimi vaihtuu piakkoin takaisin Pekingiin. Kiinan päästä vastauksia odotellessa...