Tyhmiä kysymyksiä

Miksi et asu Suomessa? Eikö olisi jo aika palata kotiin? Eikö ole ikävä Suomea? Koska muutat takaisin Suomeen?

Jos saisin euron aina näitä kysymyksiä kuullessani, voisin lopettaa työnteon ja muuttaa Balille siemailemaan Pina coladaa ananaksen kuoresta. En tiedä miksi valintani muuttaa ulkomaille pysyvästi tuntuu olevan niin monelle (lähes tuntemattomalle) ihmiselle ongelma. Eihän se heidän elämäänsä vaikuta, vai vaikuttaako?

Lainakissamme

No, onko minulla sitten ikävä Suomea? Tietenkin ikävöin perhettäni ja Simolaa, perheemme mökkiä. Ikävöin satunnaisesti myös Missä X karkkeja ja Arlan raejuustoa, enkä tiedä miten aamuni sujuvat kun Suomesta tuotu Juhlamokka loppuu, mutta lentokoneet kulkevat ja Missä X.ää sai ainakin Amsterdamin Suomi-kauppa A Piece of Finlandista. Täytyy kyllä myöntää, että Hollantiin muutto lievitti Suomi-ikävän melkein nollaan. Kiinasta kun oli hieman pidempi matka Suomeen:)

Eikö olisi aika palata kotiin? Kotiin? Missä on koti? Minun kotini on täällä Haagissa. Eikö koti ole se paikka, jossa tunnet olosi mukavaksi ja johon postisi toimitetaan? Olen siis nytkin kotona, omalla kotisohvallani. Olen tietoisesti tehnyt tästä asunnosta kodin, paikan jossa on mukava olla. 

Tänne kohta♥

Mitä jos muuttaisinkin takaisin Suomeen? Miten se oikeastaan eroaisi esimerkiksi Portugaliin muutosta? Joutuisin yhtälailla aloittamaan alusta. Asunto, työpaikka, kaveripiirit, arkeen tottuminen. Ainoa ero olisi, että voisin alkuun asua perheeni luona ja muuttaminen olisi ehkä hieman helpompaa isin peräkärryn kanssa. Miksi siis lähtisin Hollannista, jossa minulla on hyvä työpaikka, paljon ystäviä ja no, koti.

En oikeastaan ymmärrä miksi minun edes pitäisi selittää tätä joillekin. Jos haluaisin asua Suomessa, olisin palannut sinne Kanadan jälkeen. Tai ehkä en olisi edes lähtenyt Kanadaan? Olen kuitenkin ihan itse halunnut muuttaa pois Suomesta, eikä minua ole siihen kukaan pakottanut. Ulkomaille muutto on rehellisesti sanottuna paras päätös jonka olen elämässäni tehnyt, enkä ole katunut sitä päivääkään. 

No, kuka tietää, ehkä minäkin palaan vielä joku päivä Suomeen häntä koipien välissä, mutta en ainakaan ihan vielä:) 

Elämä täällä Haagissa siis hymyilee. Siskoni muuttaa ensi viikolla Amsterdamiin, joten taitaa olla aika kiireiset viikot edessä. Itse tosin lennän päivä siskoni saapumisen jälkeen Suomeen töiden puolesta, mutta onneksi kämppikseni on täällä opastamassa. Tervetuloa Heta!

Nyt on kuitenkin aika nousta kotisohvalta ja suunnata kohti rantaa, sillä Haagiin on tullut KESÄ. Mittari näyttää +26 ja taivaalla ei näy pilven pilveä. Ihanaa ♥

Asuntometsällä

Lähdin Suomesta melkein kaksi vuotta sitten ja lähdettyäni olen asunut lähes poikkeuksetta jonkinlaisessa huoneessa. Asiat täällä Hollannissa ovat kuitenkin järjestyneet niin, että Hennan on aika palata asumaan ihan oikeaan asuntoon. En koskaan kuvitellut pitäväni esimerkiksi omaa keittiötä tai olohuonetta luksuksena, mutta asuttuani kaksi vuotta ilman omaa keittiötä,30 neliön yksiöni Valkeakoskella alkaa näyttää lukaalilta.

Unelmointia...

Asunnonhaku Hollannissa on tehty suhteellisen helpoksi netin välityksellä. Oma suosikkini on Nestpick, josta asunnon tai huoneen pystyy vuokraamaan vähän niinkuin Airbnb:stä. Myös Parariuksesta löytyy aika paljon hyviä asuntoja. Suosittelisin katsomaan myös Duinzigin ja Woonzekerin sivustot, mikäli etsit asuntoa Hollannista. Sieltä löysin myös tämänhetkisen luukkuni, joka on sinänsä ihan mukava, mutta opiskelijaelämän jäätyä taakse tunnen itseni hieman väsyneeksi tähän huonerumbaan.

Haen kalustettua asuntoa, lähinnä sen helppouden vuoksi, mutta Hollannissa näköjään lattiakaan ei ole itsestäänselvyys.  Asuntoja listataan enimmäkseen kolmella eri tyypillä: Gemeubileerd, eli kalustettu, Gestoffeerd, joka tarkoittaa käytännössä samaa, kuin Suomessa mikä tahansa vuokrakämppä, eli asunnossa on lattiat ja keittiö, sekä Kaal - asunto ilman lattioita ja keittiötä.

Gestoffeerd, eli lattia löytyy

On välillä aika hupaisaa nähdä Facebookissa myynnissä lattia, sillä Suomessa lattiat ovat aika olennainen osa asuntoa. Olen kiinnittänyt huomiota myös tuplalasien ja keskuslämmityksen puutteeseen. Alkuun hain asuntoa, jossa ei olisi Hollantilaisia tikasportaita, mutta tämän suhteen luovutin jo alkumetreillä. Otetaan sitten portaat.

Ensi viikolla käyn sarjassaan toisessa asuntonäytössä. Edellinen asunto, jota kävin katsomassa oli loistavasta sijainnistaan huolimatta aivan järkyttävä. Homeinen suihku, rikkinäinen ikkuna ja “keittiö” joka koostui yhdestä keittolevystä ja hanasta. Asunto sijaitsi vintillä ja sinne kiivettiin tikapuita pitkin. Olisi ihan kiinnostava nähdä, kuinka muuttomiehet siirtäisivät parisängyn tikkaita pitkin, puhumattakaan pesukoneesta tai vaatekaapista. Tästä kalustamattomasta ihanuudesta sai muuten pulittaa 750€/kuukausi. Tällä kertaa sanoin rahannälkäiselle välittäjälle kohteliaan “ei”:n.

Parisänky näitä pitkin???

Asunnon metsästys siis jatkuu, mutta valoa näkyy jo tunnelin päässä:) Thumbs up!

Vielä hengissä

Aluksi haluan pahoitella jälleen pitkäksi venynyttä päivitysväliä. Jotenkin elämä täällä Haagissa on niin kiireistä, että rauhallinen koti-ilta alkaa olla harvinaisuus. Vaikka Netflix ja kotisohva kuulostavatkin todella houkuttelevilta, olen enemmän kuin tyytyväinen saadessani viettää aikaa sinänsä ihan viihtyisän kämppäni ulkopuolella.

Yksi monista expat-illoista

Marraskuun alku tarkoittaa minulle myös suhteellisen tiukkaan kuntosali-, juoksu- ja ruokarytmiin palaamista, sillä lokakuu meni enemmän tai vähemmän löysäillen. Uusi kuntosalini sijaitsee onneksi työpaikkani naapurissa ja kaverini sattuu käymään samalla salilla, joten motivaatiota siis ainakin riittää:) Syksyinen Haag on muuten ihanteellinen paikka juoksuharrastuksen jatkamiseen. Hyvässä kunnossa olevat, enimmäkseen valaistut juoksupolut alkavat aivan kotini vierestä ja kaikkialla on niin nättiä, että täytyy välillä pysähtyä nappaamaan kuva!

Pari viikkoa sitten kävin Expat-ryhmän kanssa piknikillä Haagin japanilaisessa puutarhassa (tai sen ulkopuolella, puutarhassa ei saa syödä!). Japanilainen puutarha sijaitsee Clingendaelin puistossa ja se on auki vain 6 viikkoa vuodessa. Siihen nähden, etten edes tajunnut koko paikan olemassaoloa vaikka asunkin sen vieressä, olin suhteellisen onnekas ehtiessäni käydä siellä. Puutarha on meinaan nyt suljettu ja aukeaa seuraavan kerran luultavasti huhtikuussa...

Kerrankin kuva musta jossakin!

Lokakuun alussa rohkaistuin postaamaan Suomalaiset Hollannissa- Facebook ryhmään puhuttuani kollegan kanssa siitä, kuinka harvoin täällä Haagissa oikeastaan törmää suomalaisiin. Selvisi, että kyllä meitä suomalaisia on tänne Haagiin eksynyt vähän useampikin. Sovimme siis tapaamisen Grote Marktille ja pääsin pitkästä aikaa puhumaan suomea muualla kuin toimistossa:) Pitänee sopia toinenkin tapaaminen.

Fun times

Suomalaisten tapaamisen lisäksi syys- ja lokakuuhuni on mahtunut ainakin Oktoberfest, muutamakin ruokafestivaali, pyöräretkiä Scheveningenissä, Expat-iltoja, valokuvaajan mallina olemista, pitkiä lauantaibrunsseja hyvässä seurassa, karnevaali Leidenissa ja lukematon määrä aivan mahtavia iltoja edelleen hyvässä seurassa.

Kansainvälistä porukkaa (ok puolet ausseja)

Halloween-viikonloppuna päädyin viimeinkin Rotterdamiin, johon meidän on pitänyt suunnata kaveriporukalla jo pitkään. Siellä järjestettiin Halloweenin kunniaksi Zombiewalk, joka oli kyllä erittäin mielenkiintoinen ja Halloweeniin sopiva kokemus. Tänäkään Halloweenina en jaksanut monen vuoden cosplay-harrastuksestani huolimatta panostaa Halloween-asuun suurista suunnitelmista huolimatta, joten menin zombiena muiden mukana.

Boo zombies

Voisin aina alkaa meikkaan näin

Vaikka elämä täällä Haagissa onkin ihanan kiireistä ja palkitsevaa, täytyy kyllä myöntää että koti-ikävä iskee aina välillä. Onneksi kaksoissiskoni saapuu tänne jo tämän kuun lopulla Missä X-pussin (paras ois) kanssa juhlistamaan syntymäpäiväämme. En oikeastaan malta odottaa, että pääsen esittelemään Haagia siskolleni, sillä viime vierailun jälkeen olen oppinut niin paljon uutta tästä paikasta.

 P.S No, I'm not going to make this blog bilingual/English. Use google translate if you really need to know what this is about or give me a call. Love you guys too♥

Sataa sataa ropisee

Kuukausi on taas vierähtänyt ihan huomaamatta! Kahden kuukauden jälkeen on kuitenkin kiva huomata, että Hollanti alkaa vihdoin tuntua kodilta. Pari viikkoa sitten näin Kanadassa tapaamaani hollantilaista tyttöä, joka asuu parin tunnin ajomatkan päässä Haagista ja häntä lainatakseni  elämäni on kyllä ollut aikamoista vuoristorataa siitä asti, kun päätin lähteä Hongkongiin työharjoitteluun. Siksi onkin kiva huomata, että elämä alkaa pikkuhiljaa tasoittua jatkuvan muuttamisen sijaan.

ilotulituksen mm-kisat

Elokuuhun on mahtunut kaikenlaista aktiviteettiä IKEA-reissusta Jazz- ja ruokafestivaaleihin, brasilialaiseen liharavintolaan ja ilotulituksen maailmanmestaruuskisoihin, eli olen ainakin pysynyt kiireisenä. Vaikka viimeiset viikot ovatkin olleet lähinnä sateisia ja ukkosmyrskyjen valaisemia, viikonloput ovat kuitenkin tätä viikonloppua lukuunottamatta pysyneet aurinkoisena. 

Ai konsertissa sataa? Varjot esiin! 

Yksi parhaista puolista Haagissa on ehdottomasti se, että täällä tapahtuu lähes aina jotain. Pari viikkoa sitten Jazz in de Gracht-tapahtumassa, jossa jazz-bändit soittivat kanaalin varrella livemusiikkia ja katujen varret olivat täynnä ruokakärryjä ja viime viikonloppuna päädyin ihan sattumalta Country/BBQ-festivaaliin. Vaikka countrymusiikki onkin Kanadan jälkeen “Hennan suurinhokit Top-10“ –listan kärkipäässä, oli festivaaleilla kuitenkin tosi kiva tunnelma!

Eilen olin koko päivän Embassy-festivaaleilla, joissa eri maiden suurlähetystöt esittelivät omaa kulttuuriaan ja myivät perinneruokiaan. Suomea ei valitettavasti kojujen joukosta löytynyt, mutta käväisin ainakin Kiinan ja Kanadan kojuissa muistelemassa vanhoja kotipaikkojani:)

Eksyin muutama viikko sitten myös erään Expat-ryhmän tapaamiseen, sillä Hongkongissa tapasin oikeastaan kaikki ystäväni sitä kautta. En siltikään mennyt tapaamiseen kovin korkein odotuksin, sillä Hollannissa vastaavat tapahtumat ovat usein enemmänkin verkostoitumiseen tarkoitettuja business-tapaamisia, mutta täytyy kyllä myöntää että kannatti todellakin mennä. Tapasin paljon uusia tuttavuuksia joiden kanssa olen oikeastaan viettänyt aikaa tapaamisen jälkeenkin. Pitää siis vaan uskaltaa.

Ei niin aurinkoinen Scheveningen..

On ollut myös hauska huomata kuinka helppoa hollannin kieli oikeastaan on. Ymmärrän lähes kaiken lukemani ja nykyään myös suurimman osan kuulemastani puheesta. Vaikeinta kielessä on kyllä lausumisen lisäksi kieliopista puuttuva logiikka. Hollantilais-kreikkalainen ystäväni koitti selittää minulle miten etuliitteet määräytyvät , mutta tulimme yhdessä siihen lopputulokseen, että ei siihen oikeastaan ole mitään sääntöä ja päätimme avata toisen viinipullon, sillä oikeastaan niillä etuliitteillä ei ole mitään väliä ainakaan ihan vielä.

Tot ziens!

Asuntola

Jos olet joskus katsonut amerikkalaisesta collegesta kertovan elokuvan tai esimerkiksi How I met your motheria, olet varmasti saanut edes jonkinlaisen kuvan collegen opiskelijoille tarkoitetusta asuntolasta. Itse olen asunut opiskelijoille tarkoitetussa asuntolassa sekä Kiinassa että Kanadassa, mutta ero jo pelkästään näiden kahden kulttuurin välillä on niin suuri että keskityn tässä postauksessa Kanadan opiskelija-asuntolaan.

Suomalaisen silmissä huoneet täällä Sibley Hall Residencessä muistuttavat aika paljon suomalaista vankilaa. Googlettelimpa suomalaiset vankisellit ihan ajan kuluksi ja no, yhdennäköisyys on kyllä aika huomattava!

Huoneeni Sibley Hallissa

Huone Naarajärven avovankilassa heh

Onneksi vankisellin ja kanadalaisen opiskelija-asuntolan yhdennäköisyys on kuitenkin niiden ainoa yhdistävä tekijä. Huoneesta saisi nimittäin huomattavasti mukavamman parin sadan dollarin investoinnilla, mutta koska asun täällä vain neljä kuukautta, en halunnut tuhlata rahaa huonekaluihin tai muihin sisustus elementteihin, sillä en kuitenkaan voi viedä niitä täältä Suomeen.

Vaatekaappi ja "keittiö"

Sibley Hallissa opiskelijoille on tarjolla ainakin kuusi olohuonetta, joissa voi katsoa televisiota tai elokuvia mukavalla sohvalla ja yhdestä huoneesta löytyy jopa popcorn-kone. Lisäksi täällä on kaksi aktiviteetti-huonetta, joissa voi esimerkiksi pelata biljardia tai muita pelejä sekä soittaa pianoa.

Paras puoli asuntolassa asumisessa on kuitenkin sen sijainti. Koululle on matkaa vaivaiset 250 metriä ja kuntosali on vielä lähempänä. Lähimpään kauppaan on noin kilometri, jonka senkin pääsee (ilmaiseksi) bussilla mikäli kävely tuntuu liian raskaalta. Melkein kaikki bussitkin pysähtyvät asuntolan omalla pysäkillä, joten liikkuminen Thunder Bayssa on aika helppoa.

Sotkuinen työpöytä, anteeksi.

Vaikka asuntolassa asuminen onkin suurilta osin ihan mukavaa, kaipaisin esimerkiksi keittiötä, sillä ruokalassa tarjottava ruoka alkaa kyllästyttää kahden kuukauden jälkeen. Valikoima ruokalassa on kyllä aika laaja, mikäli sattuu pitämään uppopaistetusta grilliruoasta ja pizzasta. Terveellisiä vaihtoehtoja on valitettavan vähän etenkin viikonloppuisin kun salaatteja tarjoava Pita Pit on kiinni. Huoneessa on kyllä mikroaaltouuni, mutta se ei valitettavasti korvaa keittiötä.

Kylpyhuone on tosi kiva!

Kun yhdessä rakennuksessa asuu pelkästään opiskelijoita, myös juhliminen on aika yleistä. Itse asun itäisessä siivessä, jossa bileitä ei ole niinkään paljoa koska täällä kellään ei ole huonekaveria, mutta etenkin länsisiivessä tuntuu olevan juhlat joka päivä, aamuin ja illoin. Juhliminen ei siis ole haitannut minun yöuniani merkittävästi, mutta mikäli suunnittelet asuntolaan muuttamista suosittelen varaamaan mukaan korvatulpat!

Vaihtoonlähtijälle suosittelisin asuntolaan muuttamista todella lämpimästi. Asuntolassa on paljon muita opiskelijoita joihin on helppo tutustua, henkilökunta auttaa sinua kaikkien ongelmien suhteen, eikä tarvitse huolehtia esimerkiksi kaasu- tai sähkölaskusta ja vuokrasopimuksista. Kun mukana on korvatulpat ja oikea asenne, asuntolakin muuttuu melkein kodiksi:)

Elämä voittaa

Vaikka Thunder Bay ei näin kuukauden jälkeenkään ole vakuuttanut minua paikkana, jonne haluaisin jäädä pidemmäksi aikaa kun on pakko, olen kuitenkin opetellut hyväksymään sen, että en ole lähdössä täältä ennen toukokuun alkua, halusin tai en. Pakko siis alkaa etsiä positiivisia asioita tästä pikkukylästä!

Uusia ystäviä:)

Viime viikon perjantaina satuin mainitsemaan ranskalaiselle vaihtarille Thunder Bayn tylsyydestä ja siitä, kuinka ikävän vähän vaihtareille järjestetään ohjelmaa ja seuraavana päivänä sainkin kutsun lähteä keilaamaan vaihtari porukassa. En ole varmaan koskaan ennen keilannut (korjatkaa mikäli tämä tieto on väärin?), mutta päätin silti lähteä mukaan jo lähinnä uusiin ihmisiin tutustuakseni, koska en oikeastaan tuntenut muita vaihtareita meidän koulusta sillä olen ainoa vaihto-oppilas omassa koulutusohjelmassani.

Pitkäksi venynyt sunnuntaipäivä opetti minulle ainakin kaksi asiaa. Keilaaminen ei ole kovin vaikeaa enkä olekaan ihan huono siinä ja toisekseen oikeassa seurassa Thunder Baystakin saa loihdittua ihan mukavan paikan. Tunnin keilaamisen jälkeen menimme porukalla vielä tutustumaan toisiimme paremmin keilauspaikan kahvilaan ja sieltä syömään Mongo’s Grilliin, sillä kiinalaisella vaihto-oppilaalla sattui olemaan syntymäpäivä. Tällä porukalla tullaan kyllä tekemään muitakin juttuja, tultiin sen verran hyvin toimeen:)

Melkein kaikki kaatui paitsi aina se yksi keila!!!

Hieno tulos Henna:)))

Muihin opiskelijoihin tutustuminen on kyllä ollut Thunder Bayn parasta antia, sillä heidän kauttaan kuulee kaikenlaisia menovinkkejä ja muutakin hyödyllistä infoa täällä asumiseen. Lakeheadissa jo useamman vuoden opiskellut kaverini esimerkiksi opetti minulle että Google Maps toimii täällä bussiaikatauluna, Superstoressa ei tarvitse maksaa veroja ruokaostosten päälle ja että täällä on opiskelijoille todella halpa kylpylä jossa on kiva rentoutua viikonloppuisin. Ensi viikonloppuna taidammekin suunnata sinne yhdessä, sillä kylmä ilma alkaa todella kyllästyttää.

Tarjoilijakin innostui mukaan kuvaan..

Vapaa-aikaa on kyllä jäänyt harmittavan vähän opiskelujen oheen, sillä koulunkäynti on täällä aika paljon vaativampaa kuin Kiinassa, jossa kurssin saattoi läpäistä yhdellä raportilla eikä kokeista ollut puhettakaan. Toisaalta on mukava päästä opiskelemaan aidosti kiinnostavia asioita Kiinan historian sijaan ja vaikka opettajat vaativatkin aika paljon opiskelijoilta, olen huomannut että aikaisemmat opintoni esimerkiksi markkinoinnin parissa auttavat todella paljon näillä kursseilla, sillä sisältö on ainakin vielä pysynyt aika perusjutuissa. Perusasioiden kertaaminen on kyllä välillä vähän turhauttavaa, sillä olen esimerkiksi työskennellyt näiden asioiden parissa ja kirjoitan paraikaa lopputyötäni aiheeseen liittyen. Toisaalta myös markkinoinnin opettajani on huomannut tämän ja saankin kuulemma koska vaan pitää oppitunnin muulle luokalle. Heh.

Lämpötila on muuten laskenut takaisin -30 asteeseen joten juoksulenkeistä on turha edes haaveilla enää. Toivottavasti lämpiää taas pian!

Thunder Bayhin tutustumassa

Vaikka on pakko myöntää, ettei Thunder Bayhin sopeutuminen ole ollut helpoimmasta päästä näin parin suurkaupungin jälkeen, täytyy kuitenkin sanoa että kun opin tuntemaan bussilinjat (joilla matkustan muuten ilmaiseksi näin opiskelijana..) ja tutustuin paremmin opiskelijoille tarjottuihin ilmaisiin palveluihin kuten 3 kerroksiseen Fitness-keskukseen ja kirjastoon, elämä helpottui huomattavasti.

Sleeping Giant

Myös opintojen alku on tehnyt elämästä aika paljon mukavampaa. Kurssien sisältö on ehdottomasti mielenkiintoisempaa kuin Kiinassa ja opettajien englanninkieltä on todella helppo ymmärtää (jostain kumman syystä..) Kurssien alkamisen lisäksi päälle puskee Suomen päästä lopputyön deadlinet ja muutama online kurssi, joten noin viikon sisällä elämäni on vaihtunut Netflix maratoneista takaisin täysipäiväiseen opiskeluun.

Täällä kummittelee ihan varmasti

Yksi parhaista puolista opintojen alkamisessa oli kuitenkin se, että pääsi tutustumaan muihin opiskelijoihin. Olen ainoa vaihto-oppilas International Business ohjelmassa, joten lähes kaikki muut opiskelijat ovat kanadalaisia. Onneksi kanadalaiset ovat todella mukavia ihmisiä ja heihin on todella helppo tutustua, joten muiden vaihtarien puuttuminen ei ole haitannut elämää ollenkaan.

City Hall

Sään “lämmetessä” -43 asteesta vain viiteen miinus-asteeseen olen myös saanut mahdollisuuden tutustua Thunder Bayhin vähän paremmin. Kävin katsastamassa Intercity ostoskeskuksen ja Algoman, jossa sijaitsee esimerkiksi suomalainen ravintola Hoito. En kuitenkaan jaksanut mennä sisälle asti joten se saa odottaa ainakin vielä vähän aikaa.

Ja yläkerrassa Finlandia klubi..

Mikäli Suomi-ikävä kuitenkin iskee, suomalaisuudesta ei ainakaan ole puutetta tässä pikkukaupungissa (joka on muuten lähialueiden suurin kaupunki?) Löysin nimittäin Hoidon lisäksi ainakin suomalais-skandinavialaisen ruokakaupan, skandinavialaisen ravintolan ja suomalaisen kirjakaupan. Lisäksi täällä on suomalaisiin lahjatavaroihin erikoistunut liike, johon olisin varmaan mennyt sisällekin, sillä henkilökunta puhuu kuulemma suomea, ellei se olisi ollut kiinni sinä sunnuntaina kun satuin kulkemaan siitä ohi.

Lihakauppa. Ihan selvällä Suomen kielellä!

Finnport

Muutenkin suomalaisuuden kyllä huomaa täällä ainakin ihmisille puhuessa. Lähes kaikilla, joiden kanssa olen puhunut on joko suomalaiset sukujuuret tai he ovat ainakin käyneet joskus Suomessa. Tuntuuhan se vähän oudolta Aasian jälkeen, jossa ihmiset hädin tuskin tiesivät koko maan olemassaoloa, mutta toisaalta ainakin se on tähän asti toiminut hyvänä keskustelun aloituksena!

Tervetuloa!

Suomalainen kirjakauppa heheh

Lunta on nyt muuten satanut ainakin viisi päivää putkeen ja täytyy sanoa että kyllä se tulee täällä ihan yhtä paljon korvista ulos kuin Suomessakin. Olisipa jo kesä.