tiistai 28. huhtikuuta 2015

Thunder Bay takana päin

Tällä hetkellä kirjoitan blogiani Wawassa, joka on noin 3,500 asukkaan pikkukylä jossain Thunder Bayn ja Saul Ste. Marien välillä. Takana on melkein 600 kilometriä autossa istumista ja aika monta vielä Wawaakin pienempää paikkakuntaa, sekä tietenkin lukemattomat määrät upeita järvi- ja vuorimaisemia Trans Canadan varrelta. Thunder Bay on nyt virallisesti takana päin!

Siinä se Thunder Bay nyt on

Seuraava pari viikkoa menee tämän kyydissä

Vanhempani saapuivat tänne viime lauantaina ja seuraava viikko tuleekin kulumaan tien päällä, ajomatkalla kohti Torontoa. Pääsin myös vihdoin muuttamaan opiskelija-asuntolasta Days Inn - hotelliin, joka tuntui kyllä aikamoiselta luksukselta Suomen vankilaankin vertaamani asuntolan jälkeen. Tämän hetkinen pikkumökki täällä Wawassakin on suhteellisen kodikas ja ainakin täällä on keittiö, joten pääsin vihdoin laittamaan kunnolla ruokaa.

Äiti♥
Kohti Torontoa!

Ennen Trans Canada Highwaylle suuntaamista vietimme kuitenkin pari päivää Thunder Bayhin tutustuen. Esittelin vanhemmilleni muunmuassa Confederation Collegen, asuntolan, Thunder Bayn keskustan ja muut itselleni näiden kuukausien aikana tutuksi tulleet alueet. Kävimme myös Sleeping Giantin luonnonpuistossa, joka sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Thunder Baysta.

Iskä♥ (ja sleeping giant)

Sleeping Giantin kärjessä

Kävimme tietysti myös suomalaisravintola Hoidossa, jossa tällä kertaa oli kaksikin suomea puhuvaa työntekijää. (Suomalaiset lätyt eli Finn pancakes pekonilla maistuivat kyllä hyvältä, mutta iskän lätyt on ehkä silti parempia..) Pääsimme myös katsomaan Finlandia-talon yläkerrassa sijaitsevaa näyttelyä, joka avattiin varta vasten meitä varten.

Hoidon lätyt
Ei karhuja mutta kilpikonnia. Siis luonnossa??
Huomenna matka jatkuu siis kohti Saul Ste. Marieta, jossa yövymme roadtrip tyylille uskollisesti motellissa. Tällä kertaa ajomatka on onneksi vain puolet tästä päivästä, joten suunnitelmissa onkin pysähtyä matkan varrella katsomaan erilaisia nähtävyyksiä. Karhuja ei ainakaan vielä ole näkynyt, mutta eiköhän me vielä sellaiseen törmätä. Toivottavasti kuitenkin vain auton ikkunasta.







maanantai 20. huhtikuuta 2015

Vähiin käy ennen kuin loppuu


Viiden päivän päästä vanhempani saapuvat Thunder Bayhin. Se tarkoittaa että olen ihan oikeasti viettänyt tässä pikkukylässä melkein neljä kuukautta. Pikkukylässä, jossa asumista inhosin alkuun niin paljon että ihan oikeasti laskin päiviä lähtöön. Elämällä on kuitenkin tapana järjestää asiat niin mukavasti että Thunder Baystä lähtö tuntuu oikeastaan vaikeammalta kuin Hongkongista ja Kiinasta lähtö yhteensä.

Hanhia. On muuten aggressiivisia.
 Vaikka lähdön vaikeus johtuu pitkälti henkilökohtaisista syistä, sitä vaikeuttaa myös tieto siitä, että Thunder Bayn jälkeen edessä se on ihan oikeasti Suomeen paluu. Lähtiessäni melkein vuosi sitten Hongkongiin en todellakaan ajatellut päätyväni Kanadaan. Vuoden sisällä olen asunut kolmessa eri maassa, totutellut kolmeen täysin uuteen kulttuuriin ja rakentanut ystäväpiirini uudestaan ne samat kolme kertaa. Ehkä sen takia Suomeen palaaminen on niin vaikeaa. En varmaan koskaan pysty palaamaan siihen elämään, jonka jätin taakseni vuosi sitten - enkä ehkä haluakaan, mutta tavallaan edessä on jälleen totuttelu uuteen (tai vanhaan) kulttuuriin ja elämäntyyliin. Ystäväpiiri on onneksi tällä kertaa jo valmiiksi olemassa:)

Kesän ensimmäinen jäätelö ♥


Sunnuntaista jatkuneesta sateesta huolimatta Thunder Bayn sää on kyllä parantunut huomattavasti viimeisen parin viikon aikana. Kanadalaiset tosin ovat sortseissa ja topeissa jo lämpötilan noustessa +5 asteeseen joten ulos katsomalla ei kannata tehdä johtopäätöksiä lämpötilasta mutta mittarin mukaan lämpimin päivä taisi olla jopa +22 astetta!

Enää ei tarvita kumisaappaita:)

Lämpimän sään ansiosta olen pidentänyt myös lenkkien pituutta, sillä kadut ja lenkkipolut ovat vihdoin siinä kunnossa että lenkkikengiksi käyvät normaalit lenkkarit kumisaappaiden sijasta. Viime viikolla päädyin yli 18 kilometrin lenkille aina Mount McKaylle asti:)

Tässä vaiheessa oli 10 kilometriä takana - onneksi löysin oikoreitin kotiin:D

Pitäisi varmaan alkaa pikkuhiljaa pakatakin, sillä muutan asuntolasta hotelliin viiden päivän päästä. Vaikka jäänkin kaipaamaan montaa asiaa täältä Thunder Baysta niin tähän vankilaa muistuttavaan opiskelija-asuntolaan ei kyllä tule tippaakaan ikävä:D




tiistai 7. huhtikuuta 2015

Kevättä ilmassa

Talvi alkaa pikkuhiljaa vaihtua kevääksi myös täällä Thunder Bayssa, mikä tarkoittaa myös sitä että Suomeen paluu lähestyy päivä päivältä. Tänään taitaa olla itseasiassa tasan kuukausi lähtöön! Vaikka tänne saapuessani olin enemmän kuin valmis palaamaan Suomeen, elämä täällä Kanadassa on kuitenkin muuttunut niin mukavaksi että lähdöstä taitaa tulla vaikeampi kuin odotinkaan.

Koulu päättyy suurilta osin jo ensi viikolla, sillä se on virallinen koeviikko ja kaikki raportit pitää palauttaa ennen kokeisiin osallistumista, joten kouluhommia on tällä hetkellä enemmän kuin tarpeeksi. Koska olen kolmannen vuoden opiskelija ja collegessa opinnot ovat aika yksinkertaisia suomalaiseen (ja kiinalaiseen) yliopistoon verrattuna, olen päässyt myös tutoroimaan paikallisia opiskelijoita opettajan pyynnöstä. Kun tähän lisätään vielä Suomen päästä päälle puskeva lopputyö, vapaa-aikaa on jäänyt oikeastaan vähän liiankin vähän.




Vastapainona koululle olen viime viikot treenannut itsepuolustusta ja viettänyt enemmän kuin tarpeeksi aikaa salilla ja lenkkipolulla. Vaikka treenaaminen viekin suuren osan vapaa-ajastani täällä Thunder Bayssa, on kiva huomata että tuloksia alkaa näkyä. Pari viikkoa sitten pääsin kokeilemaan paikallisen armeijan kuntotestiä ja läpäisinkin sen ihan kunnioitettavilla lukemilla. Jes. Hyvä minä.

 ♥
Kevään saapuminen näkyy myös eläinten aktiivisuutena. Jo pari päivää olen katsellut ikkunani ulkopuolella asuvaa kettua ja auton ikkunasta näkee melkein joka päivä ainakin yhden peuran. Olen törmännyt myös ainakin pesukarhuun, minkkiin ja majavaan. Tutustumispäivänä meitä varoitettiin myös karhuista ja susista, mutta onneksi en ole ainakaan vielä törmännyt kumpaankaan niistä.


P.S Saattaa olla että blogin nimi vaihtuu piakkoin takaisin Pekingiin. Kiinan päästä vastauksia odotellessa...