lauantai 7. toukokuuta 2016

Tyhmiä kysymyksiä

Miksi et asu Suomessa? Eikö olisi jo aika palata kotiin? Eikö ole ikävä Suomea? Koska muutat takaisin Suomeen?

Jos saisin euron aina näitä kysymyksiä kuullessani, voisin lopettaa työnteon ja muuttaa Balille siemailemaan Pina coladaa ananaksen kuoresta. En tiedä miksi valintani muuttaa ulkomaille pysyvästi tuntuu olevan niin monelle (lähes tuntemattomalle) ihmiselle ongelma. Eihän se heidän elämäänsä vaikuta, vai vaikuttaako?


Lainakissamme

No, onko minulla sitten ikävä Suomea? Tietenkin ikävöin perhettäni ja Simolaa, perheemme mökkiä. Ikävöin satunnaisesti myös Missä X karkkeja ja Arlan raejuustoa, enkä tiedä miten aamuni sujuvat kun Suomesta tuotu Juhlamokka loppuu, mutta lentokoneet kulkevat ja Missä X.ää sai ainakin Amsterdamin Suomi-kauppa A Piece of Finlandista. Täytyy kyllä myöntää, että Hollantiin muutto lievitti Suomi-ikävän melkein nollaan. Kiinasta kun oli hieman pidempi matka Suomeen:)

Eikö olisi aika palata kotiin? Kotiin? Missä on koti? Minun kotini on täällä Haagissa. Eikö koti ole se paikka, jossa tunnet olosi mukavaksi ja johon postisi toimitetaan? Olen siis nytkin kotona, omalla kotisohvallani. Olen tietoisesti tehnyt tästä asunnosta kodin, paikan jossa on mukava olla. 

Tänne kohta♥

Mitä jos muuttaisinkin takaisin Suomeen? Miten se oikeastaan eroaisi esimerkiksi Portugaliin muutosta? Joutuisin yhtälailla aloittamaan alusta. Asunto, työpaikka, kaveripiirit, arkeen tottuminen. Ainoa ero olisi, että voisin alkuun asua perheeni luona ja muuttaminen olisi ehkä hieman helpompaa isin peräkärryn kanssa. Miksi siis lähtisin Hollannista, jossa minulla on hyvä työpaikka, paljon ystäviä ja no, koti.

En oikeastaan ymmärrä miksi minun edes pitäisi selittää tätä joillekin. Jos haluaisin asua Suomessa, olisin palannut sinne Kanadan jälkeen. Tai ehkä en olisi edes lähtenyt Kanadaan? Olen kuitenkin ihan itse halunnut muuttaa pois Suomesta, eikä minua ole siihen kukaan pakottanut. Ulkomaille muutto on rehellisesti sanottuna paras päätös jonka olen elämässäni tehnyt, enkä ole katunut sitä päivääkään. 

No, kuka tietää, ehkä minäkin palaan vielä joku päivä Suomeen häntä koipien välissä, mutta en ainakaan ihan vielä:) 

Elämä täällä Haagissa siis hymyilee. Siskoni muuttaa ensi viikolla Amsterdamiin, joten taitaa olla aika kiireiset viikot edessä. Itse tosin lennän päivä siskoni saapumisen jälkeen Suomeen töiden puolesta, mutta onneksi kämppikseni on täällä opastamassa. Tervetuloa Heta!

Nyt on kuitenkin aika nousta kotisohvalta ja suunnata kohti rantaa, sillä Haagiin on tullut KESÄ. Mittari näyttää +26 ja taivaalla ei näy pilven pilveä. Ihanaa ♥





keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Uusi vuosi, uudet kujeet


Vaikka tuntuukin vähän hassulta sanoa uusi vuosi, uudet kujeet näin huhtikuussa, en olisi voinut keksiä sopivampaa otsikkoa tälle postaukselle. Minulle tämä vuosi alkoi oikeastaan vasta helmikuussa - ja se alkoikin ryminällä. Kaveripiiristäni lähti useampi ihminen takaisin kotimaahansa ja työnkuvani muuttui aika isosti. Suomessakin on tullut vietettyä aika paljon aikaa (ja siellä ollaan tälläkin hetkellä, terveisiä Mikkeli-Helsinki väliltä!) Vaikka muutos onkin positiivinen asia, se aiheutti aikamoisen hullunmyllyn jo muutenkin kaoottiseen arkeeni. 

Takapiha

Stressitasojen kohotessa alkoi kuitenkin tapahtua pelkästään positiivisiakin asioita. Helmikuussa asunnonhakua aloittaessani tuli puheeksi, että yksi parhaista ystävistäni muuttaisi tänne ja universumi taisi olla meidän puolellamme, sillä löysimme melkein heti upean (lattiallisen) kaksion Haagin keskustasta.

Muuttokuormaa vanhasta kämpästä

Muutto sujui suhteellisen kivuttomasti kuubalaisten muuttomiesten avittamana ja huonekalutkin löytyivät helposti Facebook kirpputoreilta ja tottakai IKEAsta. Asunto ei tietenkään ole vielä läheskään valmis, mutta päätimme kämppikseni kanssa, että asunto saa muotoutua kodiksi ajan kanssa, sillä kaikki tarpeellinen löytyy jo kaapeista ja huonekalut ovat suurimmaksi osaksi paikoillaan.

Tyhjä olohuone


Jouduin ensimmäistä kertaa koskaan tekemään sähkö-, vesi-, ja kaasusopimukset. Nettisopimus löytyi onneksi valmiina, vaikka salasanaa saikin odotella aika pitkään. Vaikka lähes kaikki teksti sopimuksiin liittyen onkin hollanniksi, työkaverini avustuksella sain tämänkin asian hoidettua. Huh.

Scheveningen ♥


 Jossun muutettua tänne Hollantiin sain itsekin hyvän syyn lähteä katsomaan Haagia uudelleen. Vaikka olenkin asunut Haagissa kohta vuoden, aika paljon ns. turistijuttuja on vielä tekemättä. En ole koskaan käynyt esimerkiksi Mauritshuisissa tai Madurodamissa. Niin elämä vaan muuttuu arjeksi..

Nam, huom. suomalainen design!

Nyt kun suurin muuttostressi on takanapäin olen oikeastaan aika helpottunut. Ihanaa kun voi katsoa televisiota omalla sohvalla ja makuuhuone on vain nukkumista varten. Tuparitkin ovat jo suunnitteilla:)

Kuten jo aikaisemmin mainitsin, olen viettänyt viimeaikoina aika paljon aikaa Suomessa, lähinnä työn puolesta. Tälläkin hetkellä kirjoittelen junassa kohti Helsinkiä, josta lennän vihdoin kotiin huomenna aamulla. Takana onkin aikamoinen reissu, yli 20 tuntia junassa ja melkein 2000 kilometriä autolla. Olenkin sahannut Suomea aikalailla laidasta laitaan ja vaikka reissu onkin ollut mielenkiintoinen ja työn kannalta tärkeä, olen enemmän kuin valmis menemään kotiin ♥

Täytyy kyllä sanoa, että on täällä Suomessa aika nättiä Hollannin luontoon (tai sen puutteeseen) verrattuna. Oli pakko pysäyttää auto pariin otteeseen kun oli niin nättiä. Ehdin myös mökille viikonloppuna. Ihanaa! Annetaan kuvien kertoa loput.


Pekka ♥






Terveisin Suomesta,

perjantai 19. helmikuuta 2016

Asuntometsällä

Lähdin Suomesta melkein kaksi vuotta sitten ja lähdettyäni olen asunut lähes poikkeuksetta jonkinlaisessa huoneessa. Asiat täällä Hollannissa ovat kuitenkin järjestyneet niin, että Hennan on aika palata asumaan ihan oikeaan asuntoon. En koskaan kuvitellut pitäväni esimerkiksi omaa keittiötä tai olohuonetta luksuksena, mutta asuttuani kaksi vuotta ilman omaa keittiötä,30 neliön yksiöni Valkeakoskella alkaa näyttää lukaalilta.

Unelmointia...


Asunnonhaku Hollannissa on tehty suhteellisen helpoksi netin välityksellä. Oma suosikkini on Nestpick, josta asunnon tai huoneen pystyy vuokraamaan vähän niinkuin Airbnb:stä. Myös Parariuksesta löytyy aika paljon hyviä asuntoja. Suosittelisin katsomaan myös Duinzigin ja Woonzekerin sivustot, mikäli etsit asuntoa Hollannista. Sieltä löysin myös tämänhetkisen luukkuni, joka on sinänsä ihan mukava, mutta opiskelijaelämän jäätyä taakse tunnen itseni hieman väsyneeksi tähän huonerumbaan.

Haen kalustettua asuntoa, lähinnä sen helppouden vuoksi, mutta Hollannissa näköjään lattiakaan ei ole itsestäänselvyys.  Asuntoja listataan enimmäkseen kolmella eri tyypillä: Gemeubileerd, eli kalustettu, Gestoffeerd, joka tarkoittaa käytännössä samaa, kuin Suomessa mikä tahansa vuokrakämppä, eli asunnossa on lattiat ja keittiö, sekä Kaal - asunto ilman lattioita ja keittiötä.

Gestoffeerd, eli lattia löytyy

On välillä aika hupaisaa nähdä Facebookissa myynnissä lattia, sillä Suomessa lattiat ovat aika olennainen osa asuntoa. Olen kiinnittänyt huomiota myös tuplalasien ja keskuslämmityksen puutteeseen. Alkuun hain asuntoa, jossa ei olisi Hollantilaisia tikasportaita, mutta tämän suhteen luovutin jo alkumetreillä. Otetaan sitten portaat.

Ensi viikolla käyn sarjassaan toisessa asuntonäytössä. Edellinen asunto, jota kävin katsomassa oli loistavasta sijainnistaan huolimatta aivan järkyttävä. Homeinen suihku, rikkinäinen ikkuna ja “keittiö” joka koostui yhdestä keittolevystä ja hanasta. Asunto sijaitsi vintillä ja sinne kiivettiin tikapuita pitkin. Olisi ihan kiinnostava nähdä, kuinka muuttomiehet siirtäisivät parisängyn tikkaita pitkin, puhumattakaan pesukoneesta tai vaatekaapista. Tästä kalustamattomasta ihanuudesta sai muuten pulittaa 750€/kuukausi. Tällä kertaa sanoin rahannälkäiselle välittäjälle kohteliaan “ei”:n.

Parisänky näitä pitkin???

Asunnon metsästys siis jatkuu, mutta valoa näkyy jo tunnelin päässä:) Thumbs up!

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Hehkuviiniä ja irtiottoja arjesta

En tiedä mitä olen tehnyt, mutta kalenterissani ei ihan oikeasti ole yhtään vapaata iltaa ennen Suomeen paluuta. Oikeastaan kalenterini on ollut ihan tupaten täynnä jo lokakuusta alkaen, mutta en ainakaan valita. Mikään ei nimittäin ole palkitsevampaa kuin sänkyyn romahtaminen pitkän päivän jälkeen!

Haagin syksy ♥


Täydestä kalenterista huolimatta otin kuitenkin viikon vapaata töistä ja harrastuksistani, sillä kaksoissiskoni saapui Hollantiin juhlistamaan syntymäpäiväämme. Kotikaupunkini esittely sisarelleni oli oikeastaan aika palkitsevaa, sillä kerrankin minulla oli aikaa käydä niissä kahviloissa ja baareissa, joiden ohi olen kävellyt monta kertaa ja ajatellut, että joku päivä minä vielä käyn tuolla!

Meistä ei saa normaalia kuvaa:D
Oli tietysti myös mukava nähdä siskoani pitkästä aikaa, meidän näkemisemme on kuitenkin Hongkongiin muuttoni jälkeen rajoittunut joihinkin viikkoihin vuodessa. Nykyään asumme sentään vain tunnin aikaeron päästä toisistamme, mutta täytyy kyllä myöntää, että siskoani taitaa olla ollut koirani lisäksi kaikkein eniten ikävä ulkomailla asuessani. Onneksi Suomi kutsuu jo ensi viikolla!



Malesia, Italia, Suomi, Italia, Australia (x2) Espanja. Kuvasta puuttuu vielä yksi amerikkalainen...
Viikon vapaan jälkeen palasin jälleen arkeen ainakin pariksi päiväksi, kunnes perjantaina oli aika lähteä viikonloppulomalle Saksaan. Yövyimme Düsseldorfissa, jonne pääsi Haagista suhteellisen kivuttomasti istumalla kolme tuntia junassa. Pitää ehkä suunnata Saksaan uudemmankin kerran!

K21 näyttely, kiivettiin tuonne verkkoon!




Tuolla ylhäällä oltiin! iik!

Düsseldorfista teimme päiväretken Kölniin, jossa kiersimme joulumarkkinoita kyllästymiseen asti. Ainakin Glühwein ja ympärillä raikuvat joululaulut virittivät minut mukavasti Joulun tunnelmaan. Suosittelen muuten lämpimästi Saksaan matkustamista joulumarkkinoiden aikaan! Kävimme Düsseldorfissa myös K21 installaatiossa, jossa kiipesimme katonrajassa olevassa verkossa. Opiskelijalippu 10€ ja todella jännittävä kokemus.

Perunakakkuja Kölnissä namnam, kuvasta kiitos Khai:)
Pretzel
Olen kerrankin ostanut melkein kaikki joululahjat ajoissa! Enää pitää ostaa jotain perheemme pienimmälle, eli koiralle, mutta hänelle paras lahja taitaa olla koko perheen saaminen kokoon. Itsekin matkalaukkuelämää jo tovin viettäneenä odotan kyllä enemmän perheen kanssa mökille pääsyä kun mitään fyysisiä lahjoja. Mökki keskellä ei mitään, villasukat, takka ja koira kainalossa on paras mahdollinen joululahja mitä voin tällä hetkellä ajatella.





Hehkuvaa hehkuviiniä

On muuten jännä huomata, miten arvomaailma muuttuu, kun kaiken tarpeellisen pitääkin yhtäkkiä mahtua matkalaukkuun. Jos joku olisi kertonut 19-vuotiaalle Hennalle, että se vaate- ja kenkämäärä, jonka joskus pakkasin viikon reissulle Portugaliin olisi ihan tarpeeksi elämiseen, olisin varmaan nauranut epäuskoisesti. Kummasti sillä on kuitenkin pärjätty. Aivan totaalisesti matkalaukkuelämä ei kuitenkaan ole sisäistä kenkäfriikkiäni tappanut, sillä aion Joulun ja ammattikorkeakoulusta valmistumiseni (kyllä, se on ohi!)  kunniaksi hemmotella itseäni uusilla talvisaappailla. Muuttolaatikoita ei meinaan tarvitse pakata ihan heti uudelleen:)






tiistai 3. marraskuuta 2015

Vielä hengissä

Aluksi haluan pahoitella jälleen pitkäksi venynyttä päivitysväliä. Jotenkin elämä täällä Haagissa on niin kiireistä, että rauhallinen koti-ilta alkaa olla harvinaisuus. Vaikka Netflix ja kotisohva kuulostavatkin todella houkuttelevilta, olen enemmän kuin tyytyväinen saadessani viettää aikaa sinänsä ihan viihtyisän kämppäni ulkopuolella.


Yksi monista expat-illoista

Marraskuun alku tarkoittaa minulle myös suhteellisen tiukkaan kuntosali-, juoksu- ja ruokarytmiin palaamista, sillä lokakuu meni enemmän tai vähemmän löysäillen. Uusi kuntosalini sijaitsee onneksi työpaikkani naapurissa ja kaverini sattuu käymään samalla salilla, joten motivaatiota siis ainakin riittää:) Syksyinen Haag on muuten ihanteellinen paikka juoksuharrastuksen jatkamiseen. Hyvässä kunnossa olevat, enimmäkseen valaistut juoksupolut alkavat aivan kotini vierestä ja kaikkialla on niin nättiä, että täytyy välillä pysähtyä nappaamaan kuva!



Pari viikkoa sitten kävin Expat-ryhmän kanssa piknikillä Haagin japanilaisessa puutarhassa (tai sen ulkopuolella, puutarhassa ei saa syödä!). Japanilainen puutarha sijaitsee Clingendaelin puistossa ja se on auki vain 6 viikkoa vuodessa. Siihen nähden, etten edes tajunnut koko paikan olemassaoloa vaikka asunkin sen vieressä, olin suhteellisen onnekas ehtiessäni käydä siellä. Puutarha on meinaan nyt suljettu ja aukeaa seuraavan kerran luultavasti huhtikuussa...

Kerrankin kuva musta jossakin!
Lokakuun alussa rohkaistuin postaamaan Suomalaiset Hollannissa- Facebook ryhmään puhuttuani kollegan kanssa siitä, kuinka harvoin täällä Haagissa oikeastaan törmää suomalaisiin. Selvisi, että kyllä meitä suomalaisia on tänne Haagiin eksynyt vähän useampikin. Sovimme siis tapaamisen Grote Marktille ja pääsin pitkästä aikaa puhumaan suomea muualla kuin toimistossa:) Pitänee sopia toinenkin tapaaminen.

Fun times
Suomalaisten tapaamisen lisäksi syys- ja lokakuuhuni on mahtunut ainakin Oktoberfest, muutamakin ruokafestivaali, pyöräretkiä Scheveningenissä, Expat-iltoja, valokuvaajan mallina olemista, pitkiä lauantaibrunsseja hyvässä seurassa, karnevaali Leidenissa ja lukematon määrä aivan mahtavia iltoja edelleen hyvässä seurassa.

Kansainvälistä porukkaa (ok puolet ausseja)
Halloween-viikonloppuna päädyin viimeinkin Rotterdamiin, johon meidän on pitänyt suunnata kaveriporukalla jo pitkään. Siellä järjestettiin Halloweenin kunniaksi Zombiewalk, joka oli kyllä erittäin mielenkiintoinen ja Halloweeniin sopiva kokemus. Tänäkään Halloweenina en jaksanut monen vuoden cosplay-harrastuksestani huolimatta panostaa Halloween-asuun suurista suunnitelmista huolimatta, joten menin zombiena muiden mukana.

Boo zombies

Voisin aina alkaa meikkaan näin
Vaikka elämä täällä Haagissa onkin ihanan kiireistä ja palkitsevaa, täytyy kyllä myöntää että koti-ikävä iskee aina välillä. Onneksi kaksoissiskoni saapuu tänne jo tämän kuun lopulla Missä X-pussin (paras ois) kanssa juhlistamaan syntymäpäiväämme. En oikeastaan malta odottaa, että pääsen esittelemään Haagia siskolleni, sillä viime vierailun jälkeen olen oppinut niin paljon uutta tästä paikasta.






 P.S No, I'm not going to make this blog bilingual/English. Use google translate if you really need to know what this is about or give me a call. Love you guys too♥









sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Sataa sataa ropisee



Kuukausi on taas vierähtänyt ihan huomaamatta! Kahden kuukauden jälkeen on kuitenkin kiva huomata, että Hollanti alkaa vihdoin tuntua kodilta. Pari viikkoa sitten näin Kanadassa tapaamaani hollantilaista tyttöä, joka asuu parin tunnin ajomatkan päässä Haagista ja häntä lainatakseni  elämäni on kyllä ollut aikamoista vuoristorataa siitä asti, kun päätin lähteä Hongkongiin työharjoitteluun. Siksi onkin kiva huomata, että elämä alkaa pikkuhiljaa tasoittua jatkuvan muuttamisen sijaan.

ilotulituksen mm-kisat

Elokuuhun on mahtunut kaikenlaista aktiviteettiä IKEA-reissusta Jazz- ja ruokafestivaaleihin, brasilialaiseen liharavintolaan ja ilotulituksen maailmanmestaruuskisoihin, eli olen ainakin pysynyt kiireisenä. Vaikka viimeiset viikot ovatkin olleet lähinnä sateisia ja ukkosmyrskyjen valaisemia, viikonloput ovat kuitenkin tätä viikonloppua lukuunottamatta pysyneet aurinkoisena. 

Ai konsertissa sataa? Varjot esiin! 

Yksi parhaista puolista Haagissa on ehdottomasti se, että täällä tapahtuu lähes aina jotain. Pari viikkoa sitten Jazz in de Gracht-tapahtumassa, jossa jazz-bändit soittivat kanaalin varrella livemusiikkia ja katujen varret olivat täynnä ruokakärryjä ja viime viikonloppuna päädyin ihan sattumalta Country/BBQ-festivaaliin. Vaikka countrymusiikki onkin Kanadan jälkeen “Hennan suurinhokit Top-10“ –listan kärkipäässä, oli festivaaleilla kuitenkin tosi kiva tunnelma!

Eilen olin koko päivän Embassy-festivaaleilla, joissa eri maiden suurlähetystöt esittelivät omaa kulttuuriaan ja myivät perinneruokiaan. Suomea ei valitettavasti kojujen joukosta löytynyt, mutta käväisin ainakin Kiinan ja Kanadan kojuissa muistelemassa vanhoja kotipaikkojani:)


Eksyin muutama viikko sitten myös erään Expat-ryhmän tapaamiseen, sillä Hongkongissa tapasin oikeastaan kaikki ystäväni sitä kautta. En siltikään mennyt tapaamiseen kovin korkein odotuksin, sillä Hollannissa vastaavat tapahtumat ovat usein enemmänkin verkostoitumiseen tarkoitettuja business-tapaamisia, mutta täytyy kyllä myöntää että kannatti todellakin mennä. Tapasin paljon uusia tuttavuuksia joiden kanssa olen oikeastaan viettänyt aikaa tapaamisen jälkeenkin. Pitää siis vaan uskaltaa.
Ei niin aurinkoinen Scheveningen..

On ollut myös hauska huomata kuinka helppoa hollannin kieli oikeastaan on. Ymmärrän lähes kaiken lukemani ja nykyään myös suurimman osan kuulemastani puheesta. Vaikeinta kielessä on kyllä lausumisen lisäksi kieliopista puuttuva logiikka. Hollantilais-kreikkalainen ystäväni koitti selittää minulle miten etuliitteet määräytyvät , mutta tulimme yhdessä siihen lopputulokseen, että ei siihen oikeastaan ole mitään sääntöä ja päätimme avata toisen viinipullon, sillä oikeastaan niillä etuliitteillä ei ole mitään väliä ainakaan ihan vielä.

Tot ziens!






lauantai 25. heinäkuuta 2015

Aamuruuhkassa polkupyörien keskellä

Punaisen myrskyvaroituksen estäessä kaikki suunnitelmat ulos lähtemisestä, päätin vihdoin ottaa itseäni niskasta kiinni ja palata bloggaamisen pariin. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, tänne muutosta on jo melkein kuukausi. Kuukauteen on mahtunut todella paljon käytännön asioiden hoitoa ja Haagiin kotiutumista, sekä tietenkin viikko perheeni ja parhaan ystäväni kanssa.

Haag yläilmoista
Perheeni mukana saapui myös polkupyöräni. On aika hauska huomata, että se kapistus joka Suomessa pölyyntyi suurimman osan ajasta varastossa onkin yhtäkkiä maailman kätevin kulkupeli. Pyörätiet Hollannissa ovat luonnollisesti huippuluokkaa. Pyörille on omat liikennevalot, kaistat, ja olen ainakin kerran törmännyt myös pyörien liikenneympyrään. Vaikka julkinen liikenne täällä Haagissa on sekin aivan loistava, täytyy kyllä sanoa että ilman pyörää täällä eläminen olisi aika paljon haastavampaa. En kyllä koskaan ajatellut joutuvani vielä joku päivä jonottamaan aamuruuhkassa pyörätiellä, mutta ilmeisesti sekin on ihan normaalia täällä:)


Kijkduinissa koiran kanssa



Vaikka tiedän kokemuksesta, että ulkomaille muuttaminen on aina tavallaan aika raskas projekti, tänne Hollantiin muuttaminen on ollut jotenkin ihmeellisen helppoa. Esimerkiksi se, että sain tänne autollisen muuttolaatikoita, helpotti pakkaamista todella paljon ja EU:n sisällä kaikki toimi muutenkin jotenkin saumattomasti. Toki vielä ei kannata huokaista helpotuksesta, sillä kuukaudenkin jälkeen joku voi yllättää…


Kotiutumista on ehkä helpottanut myös se, että Haag on kaupunkina erittäin miellyttävä ja kaikkialla puhutaan englantia. Täältä löytyy vilkkaan keskustan lisäksi myös todella upea ranta-alue Scheveningen sekä vähän kauempana sijaitseva Kijkduin (ja varmaan sata muuta paikkaa, joissa en ole vielä käynyt..), mikäli Scheveningenin Espanjan aurinkorantoja muistuttava vilinä alkaa kyllästyttää. Lempipaikakseni on kyllä ehdottomasti muodostunut aivan keskustan ytimessä sijaitseva Grote Markt, jossa on todella mukava istua iltaa kylmän juotavan kanssa ilta-auringossa.

Scheveningenissä
Kävin viime viikonloppuna myös Amsterdamissa - Hollannin suurimmassa turistirysässä. Aurinkoinen lauantai oli houkutellut varmaan jokaisen turistin ulos, joten päällimmäiseksi ajatukseksi jäi lähinnä se ihmispaljous, joka oli verrattavissa Pekingin metroon. Taidan silti käydä siellä uudemman kerran, sillä junalla pääsee Amsterdamiin noin 40 minuutissa Centralin asemalta, joka on kotini vieressä.

Vaikka arki alkaakin jo muodostua rutiiniksi täällä Hollannissa - pyöräteiden aamuruuhkia myöten, on täällä silti vielä vaikka mitä nähtävää ja melkein joka päivä huomaa jotain uutta (tai oppii ainakin uuden sanan hollantia). Tämä päivä taitaa kyllä mennä Netflixissä kahvia juoden..

Päivän tunnelmat

Tot ziens!