Home sweet home

Hongkongin kokoisen suurkaupungin jälkeen oli vähintäänkin outoa saapua 200,000 ihmisen asuttamalle Tampereelle, joka kuitenkin on aina ollut mun kotikaupunkini. Ennen mielestäni suhteellisen vilkkaan kaupungin kadut tuntuvat tyhjiltä sivukujilta, Suomen kesälle ominainen valoisuus tuntuu jotenkin epätodelliselta ja 10 kerroksiset talot matalilta. Toisaalta täällä Suomessa on aika kaunista karun metropolin jälkeen. Ja todella rauhallista.

Koskenranta

Niin rauhallista

Vaikka ikävöinkin Hongkongia jo lentokoneeseen astuessani, Suomeen on kuitenkin mukava palata. Pääsin heti ensimmäisenä viikonloppuna itselleni niin rakkaaseen Simolaan - meidän kesämökille, tai oikeastaan loma-asunnolle, koska ollaan siellä vuoden ympäri. Maaseudun rauhassa jet lagistakin oli helppo päästä eroon ja pääsimpä vielä sienimetsällekin tänä kesänä.

Maaseudun kauneutta

Tänne oli ikävä

Metsässä

Ihaninta Suomeenpaluussa oli kuitenkin se, että näin jälleen mun pikkuprinssiäni eli meidän Parsonrussellin terrieriä Pekkaa ja ystäviäni sekä tietenkin perhettäni. Käväisin myös katsastamassa Tampereen yöelämän, mutta taisin suunnata sinne liian pian Hongkongin jälkeen, koska meininki oli aika matalalla Lan Kwai Fongiin verrattuna.

Kulta

Sylivauva

Karoliina ♥

Vaikka Suomeen onkin kiva palata, on myös kiva tietää että täällä ei tarvitse olla kovin kauaa. Lukukausi Pekingissä alkaa meinaan 8. Syyskuuta, tosin saatan suunnata sinne hieman myöhässä, sillä viisumin saannissa kestää viikko ja pystyn hakemaan sitä vasta syyskuun alettua.

Jos Hongkongiin lähtö tuntui nopealta, Pekingiin lähtö vasta tulikin puun takaa. Koulujen välillä tapahtuneen informaatiokatkon takia koko vaihdon ympärillä vallinnut epävarmuus alkoi vihdoin hälvetä tänä aamuna saadessani viestin että kaikki alkaa pikkuhiljaa järjestyä.

Kiinaan lähtö ei muuten oo läheskään yhtä helppoa kuin Hongkongiin lähtö. Oleskeluluvan saadakseni olen nimittäin käynyt mittauttamassa sydänkäyräni, röntgenkuvaamassa rintakehäni ja totesihan se lääkäri myös että mulla ei oo myöskään ruttoa tai lepraa - tai mitä näitä Euroopassa ja etenkin Suomessa todella yleisiä tauteja siinä kaavakkeessa nyt kyseltiinkään.

Seuraavat viikot tulevat varmasti olemaan elämäni kiireisimpiä mutta ainakin tiedän minne olen menossa. Niin, ja voisin ehkä oikeasti vihdoin opetella kirjoittamaan nimeni kiinankielellä.

P.S Oli jo aikakin päivittää blogin headeri;)